b historia


rytilahden maja historia1

”Sun rannoilles tuuli tuo vain viestejä onnen maasta"

Lapsuudenkoti.

Rytilahden leirikoti ostettiin Suomen Partiotyttöliitolle lokakuussa 1939 lähinnä pohjoisten lippukuntien käyttöön. Ensimmäiset järjestetyt leirit olivat sota-ajan työleirejä, joilta käytiin lähiseudun taloissa auttamassa erilaisissa työtehtävissä.

Tätä seurasivat vilkkaat leirikesät muodostuen lippukunta-, rippikoulu- ja kurssileireistä. Kesien ohjelmaan kuuluivat toki edelleen leirit, joiden tarkoituksena oli kohentaa leirikodin kuntoa ja rakentaa uutta mm. Peiponpesä, rantasauna. Rytilahti toimi myös suosittuna rippikoululeirien pitopaikkana. Leirikeskus siirtyi liittojen yhdistymisen myötä Suomen Partiotyttö-järjestön omistukseen 1943.

Rytilahden merkitys on ollut Pohjois-Suomen ja Kainuun partiolaisille ensiarvoisen tärkeä. Sotkamon partiolaisille se tarjosi paikan monipuoliseen toimintaan lisäten partiotoiminnan tuntemusta
lähiympäristössä. Rytilahden leirikoti oli myös valtakunnallisena koulutus- ja kurssitoiminnan paikkana sekä Pohjois- ja Etelä-Suomen nuorten kohtauspaikkana tärkeä.

 

Rytilahti - toteutumaton unelma

Vuonna 1960 suunniteltiin Rytilahdelle suurta tulevaisuutta. Sen piti toimia Suomen Partiotyttöjärjestön käytössä, ei vain kesäleirien paikkana, mihin se alkoi olla liian pieni ja ympäristö liian rakennettu, vaan ympärivuotisena kurssikeskuksena. Silloin aiottiin rakentaa tilaa kokoontumiselle ja majoitukselle, melko vaatimattomasti, mutta kuitenkin niin, että kurssit ja talvileirit toteutettaisiin uusissa tiloissa. Samalla piti saada aikaan varastoja ja säilytystiloja, joita leirikeskuksessa tarvittiin.
Raha-asiat eivät kuitenkaan järjestyneet ja niin päätettiin tehdä pelkästään varastot ja aitat. Ikävä, ettei koskaan pystytty toteuttamaan alkuperäistä ajatusta omasta kurssikeskuksesta ja tulevasta ' loma' majasta.

Vuosi 1984 oli muutosten vuosi. Vuokatin Vaeltajat ry syntyi tammikuun alkaessa. Toimintaa jatkettiin yhdessä poikien lippukunnan nimellä, mutta Sapson Siskojen säännöillä. Toiminta säilyi entisenlaisena kahdessa osastossa pojat ja tytöt omana ryhmänään. Alkuvaiheessa syntyi vain yksi sekavartio. Hallinnon keskittämisen ansiosta saatiin irrotettua varhaisia johtajavoimia varsinaiseen toimintaan, kenttätyöhön. Aktivoitujen johtajien toiveena oli myös vanhempien saattaminen toimintaan mukaan. Heikki Mäntymaan esittämä vanhempien vastuu osallistua jälkeläistensä harrastuksiin ei saanut vanhempia innostumaan asiaan.

 


Rytilahden jäähyväiset

Päätöksenteon Helsinki-keskeisyys sai monen partioystävän verenpaineen kohoamaan, kun  tieto Rytilahden partiomajan myymisestä Polar rakennusyhtiölle tuli julkisuuteen. Rytilahden puolen vuosisadan tarina partiolaisten käytössä päättyi 18.5.1984. Turun partiomuseo sai säilytettäväkseen päärakennuksen sisäseiniä kiertäneen Tuulikki Pietilän suunnitteleman ja tekemän pitkänmuotoisen friisin ja dokumenttiaineiston päiväkirjoineen.

 

Rytilahden friisin vaiheet

Kesällä -39 oli Rytilahdessa työleirin johtajina Tuulikki "Likki" Pietilä sekä Anna-Liisa Hannila. Leiriläisten tehtävänä oli leirikodin kunnostaminen. Lapsuudenkotia tapetoitaessa syntyi ajatus valmistaa olohuoneeseen ylhäällä kiertävä friisi. Tämä toteutettiin koko kesän kestävällä työleirillä.
Leiritoimintaa friisin kertomana
 

Muistoja Rytilahden toiminnasta

 

Birgit Sovelius - Rytilahti, nyt vain valoisa muisto

Vuonna 1954 oli partiolippukunta Vasaflickorna siellä leirillä. Heillä oli mukana liiton vieras Brynnie (Mrs. L E Brynestad, Northfield, Minnesota). Vasa (Lydia E Eriksson) oli leirinjohtajana.  Suomen ruotsinkielisellä partiotyttöliitolla oli kolmiapilaleirinsä Rytilahdessa vuonna 1952 tai -53. Leiri oli onnistunut ihanassa luonnossa, sää oli kaunis ja mieliala hyvä. Leiri oli pienenlainen ja siten helposti hoidettava.

Itse muistan kaksi hieman erikoista tehtävää; toinen oli lassonheitto.
Toinen muistoni liittyy yritykseen vangita kaloja lähellä leiriämme olleesta ruutanalammikosta. Kaikki muu häipyy kauas aurinkoiseen unohdukseen. Mutta meillä oli hauskaa ja Rytilahti oli ihana.

Pirsu


Sylvi Sinkkonen - Rytilahden rippikoulut

rytilahden maja historia2

Kesällä 1947 pidettiin Suomen Kristillisen ylioppilasliiton toimesta ensimmäinen rippikoululeiri. Näiden leirien suosio kasvoi ja yleistyi vuosien myötä. Suomen Partiotyttöjärjestö järjesti kesinä 1958 - 1963 kuusi rippikoululeiriä. Leirit pidettiin Sotkamon Rytilahdessa. Leireillä oli 171 partiolaista oppilaina. Rytilahti tarjosi hyvän ympäristön leirien pitoon. Teltat nousivat maastoon ja leirikeittiön kapasiteetti riitti.
Sotkamon seurakunta otti meidät avoimesti vastaan. Seurakunnan kirkkoherra ja kanttori vierailivat jokaisella leirillä. Sunnuntaina kävimme Sotkamon kirkossa. Sunnuntai-iltoina oli yhteinen leirinuotio sotkamolaisten kanssa. Teimme myös retken Vuokatille. Konfirmaatio oli leirin lopuksi Sotkamon kirkossa. Mukana oli kirkon täyteinen omaisten joukko. Varsinainen rippijuhla vietettiin Rytilahdessa. Olen kiitollinen Suomen Partiotyttöjärjestölle, että sain olla johtamassa kyseiset leirit monien mukavien ohjaajien ja isojen siskojen kanssa.

Sysi

 

Otteet teoksesta "Partiojotoksella - Muisteluksia Sotkamon partiolaisten puolen vuosisadan taipaleella, 1987" Julkaisija: Vuokatin Vaeltajien partiohistoriikin julkaisutoimikunta.

Rytilahden Maja
Sapsoperäntie 11A
88600 Sotkamo

Emäntä:

Anna-Liisa Viholainen
puh. 050 368 8347
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Avaimet ja kunnossapito:
Talonmies Tero Viholainen
puh. 050 368 8349
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Varaukset ja tiedustelut:
Sotkamon Seurakunta
Salmelantie 1
88600 SOTKAMO

Kirkkoherra
Juhani Saastamoinen
Puh. 044 710 1933
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

0500 681 443 / Anu Heikkinen
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

ma-pe klo 9-15